soili talja
Linda Granfors
Maritta nurmi
Melody jane & hemminki haltsonen
beetles do dung 3, 2024
MARITTA NURMI
Pieni Soolo
Metalliteoksia, pyöreitä ja pyöristettyjä sekä ympyröitä, tyhjiä ja täysiä.
Aiheena muinaisen Egyptin tukkalaitteet ja pillerinpyörittäjät sekä henkireiät.
Ett litet Solo
Metallverk, runda och avrundade samt cirklar, tomma och fulla.
Temat är det forntida Egyptens frisyrer, dyngbaggar och andningshål.
A Small Solo
Metallworks: round, rounded, and, circular; empty and full.
Themes include ancient Egyptian hairdos, dung beetles, and spirit holes.
Arrivals from the Sea, acrylic on canvas, 140 x 150 cm, 2023
SOILI TALJA
Uusissa maalauksissa Taljan väripaletti on keväisen kuulas kuin lumen alta esiin puhkeava puutarha. Osassa teoksia kontrastia luovat syvät tummat väripinnat, jotka eivät kuitenkaan enää lähentele mustaa, vaan perustuvat väreihin kuten metsäkuusen vihreään ja yötaivaan siniseen. Sommittelu on kohoavaa, viiva nostaa muotoja ylöspäin ja välillä mieli rakentaa abstraktiin pintaan kuvan kurkottavista hahmoista, jotka voi nähdä ihmisen muotoina.
Ote Veikko Halmetojan tekstistä
I de nya målningarna är Taljas färgpalett vårklar, som en trädgård som bryter fram under smältande snö. I en del av verken bildas kontrasten av djupa mörka färgytor, som dock inte längre närmar sig det svarta, utan baserar sig på färger i likhet med grangrönt och natthimlens blå. Kompositionen är uppåtsträvande, linjen lyfter formerna, och ibland bygger sinnet upp bilder av gestalter med längtansfullt uppsträckta armar i den abstrakta ytan – figurer som kan tolkas som människogestalter.
Ur en text av Veikko Halmetoja.
In Talja’s new paintings, the colour palette is as bright and fresh as a springtime garden emerging from beneath the snow. In some of the works, contrast is created by deep, dark colour surfaces that no longer approach black but are instead based on colours such as the green of spruce forests and the blue of the night sky. The composition is ascending; lines lift forms upward, and at times, the mind constructs from the abstract surface images of figures reaching out, which can be seen as human shapes.
Excerpt from Veikko Halmetoja’s text
LINDA GRANFORS / Studio
Christine ja Elisabeth Planströmin puvut
Christine ja Elisabeth elivät Torniossa 1700-luvulla aika tavallista elämää paikallisen raatimiehen tyttärinä, kunnes päättivät toisin. Vuonna 1736 he tapasivat ranskalaisen tiedemiehen Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n ja hänen johtaman retkikunnan jäsenet Torniossa. Retkikunnan tehtävänä oli tehdä astemittauksia ja sillä tavalla todistaa maapallon tarkka muoto. Ollessaan Torniossa retkikunnan jäsenet tutustuivat paikallisiin, muun muassa raatimies Jacob Planströmin tyttäriin. Kun retkikunnan jäsenet palasivat Ranskaan ja Pariisiin niin Christine ja Elisabeth päättivät matkustaa perässä. Tullessaan Pariisiin heidän tuntemansa miehet eivät olleet kiinnostuneita lunastamaan avioliittolupauksiaan ja siskot joutuivat pärjäämään omillaan. Heidän tulonsa herätti huomiota seurapiireissä ja hovissa, sen verran että kuningas myönsi heille eläkkeen heidän kääntyessään katolisiksi. Kumpikaan siskoista ei koskaan palannut kotiseudulleen pohjoiseen.
Performanssiduo Linda ja Aura teki kesällä 2024 performanssin jossa Christine ja Elisabeth Planström palasivat Tornioon ja kiersivät eri paikoilla Tornionlaaksossa katsomassa tuttuja paikkoja. Puvut ovat performanssia varten tehdyt, ranskalaiseen 1750-luvun tyyliin, kuten Christine ja Elisabeth olisivat valinneet pukeutua jos olisivat silloin palanneet takaisin kotiin.
Christine och Elisabeth Planströms dräkter
Christine och Elisabeth Planström levde ett ganska vanligt liv som den lokala rådmannens döttrar i Torneå på 1700-talet, tills de bestämde sig för annat. År 1736 träffade de den franska vetenskapsmannen Pierre Louis Moreau de Maupertuis och medlemmarna i hans expedition i Torneå. Expeditionens ändamål var att göra gradmätningar för att ta reda på jordklotets exakta form. Medan expeditionen vistades i Torneå blev medlemmarna bekanta med lokalbefolkningen, bl.a. med rådmannen Jacob Planströms döttrar. När expeditionen reste tillbaka till Frankrike och Paris, bestämde Christine och Elisabeth sig för att följa efter. När de kommit fram så upptäckte de att de män de lärt känna inte var intresserade av att inlösa sina äktenskapslöften och systrarna var tvungna att klara sig på egen hand. Deras ankomst i Paris väckte uppståndelse i societeten och vid hovet, till den grad att kungen gav dem en pension när de konverterade till katolicismen. Ingendera av systrarna återvände någonsin till sina hemtrakter i norr.
Performanceduon Linda och Aura gjorde under sommaren 2024 en performance där Christine och Elisabeth Planström återvände till Torneå och reste runt på olika ställen i Tornedalen för att återse bekanta platser. Dräkterna är gjorda för performancen i fransk 1750- tals stil, såsom Christine och Elisabeth skulle ha valt att klä sig ifall de återvänt hem då.
The dresses of Christine and Elisabeth Planström
Christine and Elisabeth Planström lived quite ordinary lives as the local aldermans daughters in Tornio during the 18th century, until they decided otherwise. In 1736 they met the French scientist Pierre Louis Moreau de Maupertuis and members of his expedition in Tornio. The purpose of the expedition was to make measurements in order to find out the exact shape of the earth. Whilst spending their time in Tornio, members of the expedition became acquainted with locals, amongst others with alderman Jacob Planströms daughters. When the expedition traveled back to France and Paris, Christine and Elisabeth decided to follow. Upon arriving in Paris they soon learned that the men they knew were no longer keen on keeping their promises of marriage and the sisters had to cope for themselves. Their arrival caused a stir in society and in court, where the king admitted them a pension after they converted into catholicism. Neither of the sisters ever returned back home to the north.
During summer 2024 Performance duo Linda and Aura made a performance art piece in Tornio where Christine and Elisabeth returns and travels around Torne Valley to see familiar places. The dresses were made for the performance, in French 1750’s style, the way Christine and Elisabeth would have worn them in case they had returned home then.
Hemminki Haltsonen & Melody Jane
Kuolemamummo
Dödsfarmor
Återvunnet mockaläder: flätat, vikt och målat, förenande konst och hantverk. En lugn acceptans av döden.
Grandma Death
Recycled suede: woven, folded and painted, merged techniques of fine art and handicrafts.
The peaceful acceptance of dying.